maanantai 30. heinäkuuta 2012

Vaikeuksien kautta voittoon.

Tämä liivihuppari vastusti kyllä ja kovasti!
Tai no, ei mikään muu kun peittarilla kanttaaminen. Tuon etuosan ja hupun kanttasin valehtelematta ainakin 10 kertaa.. Lankakin loppui jo välissä kesken,niin monesti työtä purin. AINA tuli vaan ihan hirveesti hyppytikkejä. Koetilkuille ei mitään,mutta heti kun taas kanttasin itse työtä niin hirveää pomppua.
No,heitin jo työn hetkeksi sivuun ja kauhulla kokeilin kantata tätä, mutta mites kävi, no hyvin! Ei yhden yhtä hyppytikkiä. Kyseessä on sentään saman laffkan velourit, saman paksuiset jne. Resorin laatukin oli kummassakin suht samaa.

No, meni jokunen viikko eteenpäin,kunnes päätin kokeilla vielä kerran.
tässä vaiheessa minulla ei nimittäin ollut resoriakaan jäljellä enää kun yhteen kokeilukertaan..

Ja se onnistui! Ilman minkäänlaisia nikotteluja! Onneksi sain aina purettua siististi langasta vetämällä, joten kangas ei kärsinyt.
En ole vieläkään ymmärtänyt missä oikeen mätti, putasin koneen,vaihdoin neulat, langotin jne, ja silti vaan hyppäs. Ja vaan tässä. Ja sit yhtäkkiä taas toimii kun unelma. Oli vissiin väärä aika kuukaudesta. Ihme neiti tuo minun kone..


Kaava: 3/2012 roboman pandahupulla.
Koko: 86cm
Kangas: Metsola. resori Myllymuksuilta, Vadelma.


Sitten sovitetaan:



Semmonen rojekti tälläkertaa.

17 kommenttia:

  1. Ihana liivihuppari!

    Peitetikillä on selvästi oma tahtonsa. Minullakin tässä vasta teki hyppytikkiä, sama mitä säätöjä yritin kokeilla. Lopulta luovutin hetkeksi, viikon päästä yritin uudestaan. Mitään säätöjä en muuttanut, enkä sen viikon aikana ollut koskenutkaan koneeseen ja täydellistä jälkeä tuli! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :)

    Joo,niin näkyy olevan ihan oma tahto :D Ja sitä tiukemmin peittari siitä pitää kiinni, mitä enemmän yrittää säätää!

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana liivihuppari ja väri on tosi kiva!

    VastaaPoista
  4. Tuo bambi on ihanan väristä! Ja sopii hyvin liiviksi.
    Ja tosiaan.. koneilla on selvästi oma tahto. Niitä kun ei vaan voi aina ymmärtää...

    VastaaPoista
  5. Ihan mielettömän hieno! Ihan meidän näköinen. Mulla on myös tuota bambia odottamassa inspiraatiota. Taidampa laittaa tämän liivin korvantaakse. Ja olen myös huomannut, että joskus noihin koneongelmiin auttaa ihan vaan aika.

    VastaaPoista
  6. Todella söpö, harmi ettei meillä oo tyttöjä :) Peittarilla on kyllä niin oma tahto, mä oon takunnut jo monta päivää nauhankääntäjän kanssa eikä se suostu mun kanssa yhteistyöhön :( Miten oot tehnyt tuon hupun vuoren? Mistä kohtaa laitoit kääntöaukon? -N-

    VastaaPoista
  7. ai kun hauska liivi ja kyllä noilla koneilla on ihan selkeesti PMS:ää! ihan varmasti on!

    VastaaPoista
  8. Ihanan söpö liivi! :) Täytyis omalle tytöllekin tehdä jostain kankaasta tämmöne. Pandahupparin jo teinkin eli kaavat ois valmiina. Ei tarviis kun hihat jättää pois vaan :)

    VastaaPoista
  9. Nää koneet ovat oikeasti sukulaisen lainatakseni "hitlerin kiroukset". välillä kaik sujuu, välillä tökkii kaik ja hermot menee

    VastaaPoista
  10. Kiitos ihanista kommenteista! :)

    Ja joo, naisia nää peittarit selvästi on! Onneks mun peittarilla ei oo vielä toi hormoonitoiminta ihan täydessä terässä, ei oo kun ton kerran tolleen kunnolla tempunnu! *koputtaa puuta*

    Ja -N-, huppuun ei tarvitse kääntöaukkoa, koska resori kiinnitetään viimeiseksi, joten se sulkee hupun :)

    VastaaPoista
  11. Välillä masiinat vaan vastustaa ihan urakalla, lopputulos on oikein hieno =)

    VastaaPoista
  12. Ihana liivi tuli tästäkin kuosista. Taitaa olla aika alkaa leikkaamaan seuraavaa liiviä, kun mies ilmoitti lähtevänsä tyttöjen kanssa puistoon ja kuulemma se aika pitää käyttää ompeluun :)

    VastaaPoista